1917

V. I. Lenin



Syrjäisen neuvoja

Kirjoitettu 8. (21.) lokakuuta 1917

VALITUT TEOKSET ( 10 OSAA ) OSA 7 , s. 303 - 305

 

:Kirjoitan näitä rivejä jo 8. lokakuuta enkä juuri usko, että ne olisivat jo 9. päivänä pietarilaisten tovereitten käsissä. Mahdollisesti ne myöhästyvät, sillä pohjoisten neuvostojen edustajakokouksen on määrä alkaa 10. lokakuuta. Mutta yritän kuitenkin esittää nämä "Syrjäisen neuvoni" siltä varalta, että Pietarin ja koko "seutukunnan" työläisten ja sotilaiden todennäköinen nousu alkaa piakkoin, vaikkei ole vielä alkanut.

On selvää, että kaikki valta on siirrettävä neuvostoille. Yhtä kiistatonta täytyy jokaiselle bolsevikille olla senkin, että vallankumoukselliselle proletaariselle (eli bolsevistiselle - se nyt on aivan samaa) vallalle on taattu kaikkien työtätekevien ja riistettyjen mitä syvin myötätunto ja rajaton kannatus yleensä koko maailmassa, myös sotaa käyvissä maissa ja varsinkin venäläisten talonpoikain keskuudessa. On tarpeetonta pysähtyä tarkastelemaan näitä totuuksia, jotka ovat kyllin yleisesti tunnettuja ja aikoja sitten todistettuja.

On pysähdyttävä tarkastelemaan sitä, mikä tuskin lienee selvää kaikille tovereille, nimittäin että vallan siirtäminen neuvostoille merkitsee nyt käytännössä aseellista kapinaa. Tämän luulisi olevan selvää, mutta eivät kaikki ole syventyneet sitä ajattelemaan eivätkä ajattele vieläkään. Jos nyt luovuttaisiin kapinasta, se merkitsisi luopumista bolsevismin perustunnuksesta (kaikki valta neuvostoille) ja yleensä koko vallankumouksellisesta proletaarisesta internationalismista.

Mutta aseellinen kapina on poliittisen taistelun erikoinen muoto, se noudattaa erikoisia lakejaan, joita on harkittava huolellisesti. Tämän totuuden on tuonut erinomaisen selvästi esille Karl Marx kirjoittaessaan, että aseellinen "kapina on taitoa aivan samoin kuin sotakin".

Tämän taidon perussäännöistä Marx korosti seuraavia:

1 ) Ei saa koskaan leikitellä kapinalla, vaan kun se aloitetaan, on lujasti tiedettävä, että on mentävä loppuun asti.

2 ) On koottava suuri ylivoima ratkaisevaan paikkaan ja ratkaisevalla hetkellä, sillä muutoin vihollinen, joka on paremmin valmistautunut ja järjestynyt, tuhoaa kapinalliset.

3 ) Kun kerran kapina on aloitettu, on toimittava äärimmäisen päättäväisesti ja välttämättä, ehdottomasti siirryttävä hyökkäykseen. "Puolustus on aseellisen kapinan kuolema".

4 ) On pyrittävä yllättämään vihollinen, löydettävä hetki, jolloin sen sotajoukot vielä ovat hajallaan.

5 ) Joka päivä (voidaan sanoa: joka tunti, jos kysymys on yhdestä kaupungista) on saavutettava vaikkapa vähäisiäkin menestyksiä pitäen millä tahansa yllä "moraalista ylivoimaa".

Marx teki yhteenvedon kaikkien vallankumousten antamista opetuksista aseellisen kapinan suhteen toistamalla "historian suurimman vallankumouksellisen taktiikan mestarin Dantonin sanat: rohkeutta, rohkeutta ja taas rohkeutta".

Venäjään ja vuoden 1917 lokakuuhun sovellettuna tämä merkitsee: samanaikainen mahdollisimman yllättävä ja nopea hyökkäys Pietariin; välttämättä sekä ulkoa että sisältä käsin, sekä työläiskortteleista että Suomesta, Räävelistä ja Kronstadtista, koko laivaston hyökkäys, jättiläismäisen ylivoiman kokoaminen verrattuna 15-20 tuhatta (ja ehkä enemmänkin) käsittäviin "porvariskaartiimme" (junkkarikoululaiset) ja "vendeeläisiin joukkoihimme" (osa kasakoista) jne.

On yhdistellen käytettävä kolmea perusvoimaamme: laivastoa, työväkeä ja sotaväenosastoja siten, että välttämättä vallataan ja millaisten menetysten hinnalla hyvänsä pidetään hallussa: a) puhelinlaitos, b) lennätinlaitos, c) rautatieasemat ja d) sillat ensi kädessä.

Kaikkein päättäväisimmistä aineksista ("iskujoukoistamme" ja työläisnuorisosta sekä parhaimmista matruuseista) on muodostettava pienilukuisia osastoja, jotka miehittävät kaikki tärkeimmät kohteet ja ovat mukana kaikkialla, kaikissa tärkeissä taistelutoimissa, esimerkiksi:

Pietarin saartamisessa ja eristämisessä, sen valtaamisessa laivaston, työläisten ja armeijan yhdistetyllä rynnäköllä - sellainen on tehtävä, joka vaatii taitoa ja kolminkertaista rohkeutta.

Parhaimmista työläisistä on muodostettava kiväärein ja pommein aseistettuja osastoja, jotka hyökkäävät vihollisen "keskusten" (junkkarikoulujen, puhelin- ja lennätinlaitosten ym. kimppuun ja saartavat ja saartavat ne tunnuksin: kaadumme viimeiseen mieheen, mutta emme päästä läpi vihollista.

Toivokaamme, että siinä tapauksessa, jos päätetään nousta kapinaan, johtajat soveltavat menestyksellisesti Dantonin ja Marxin tärkeitä neuvoja.

Sekä Venäjän vallankumouksen että maailmanvallankumouksen menestys riippuu kahden kolmen päivän taistelusta.

8. (21.) 10. 1917

Teokset, 26. osa, s. 161 - 163

        V. I. LENIN