1917

V. I. Lenin

Välilaskupaikka 13 huhtikuuta Tukholmassa









PROLETARIAATIN TEHTÄVISTÄ NYKY VALLANKUMOUKSESSA

Kirjoitettu 4. ja 5. huhtikuuta 1917



Valitut Teokset – 10:osaa ; OSA 6, sivut 308 – 313;

Teokset, 24. osa, s. 1 - 8 )



Koska saavuin Pietariin vasta huhtikuun 4. pn vastaisena yönä, saatoin huhtikuun 4. pnä pidetyssä kokouksessa tehdä selostuksen vallankumouksellisen proletariaatin tehtävistä tietenkin vain omissa nimissäni ja varauksella, etten ollut riittävästi valmistautunut.

Ainoa, mitä olin voinut tehdä työni – ja tunnollisten vastaväittäjieni työn – helpottamiseksi, oli kirjallisten teensien laatiminen. Luin ne ja jätin niiden tekstin tov. Tseretelille. Luin ne hyvin hitaasti ja kahteen kertaan: ensin bolševikkien kokouksessa, sitten bolševikkien ja menševikkien kokouksessa.

Julkaisen nämä aivan lyhykäisillä sellitävillä huomautuksilla varustetut henkilökohtaiset teesini, jotka tulivat paljon tarkemmin kehitellyiksi.





TEESIT



1.

Meidän suhtautumisessamme sotaan, joka Venäjän kohdalta pysyy välttämättä myös uuden hallituksen, Lvovin ja kumpp. hallituksen aikana imperialistisena ryöstösotana tämän hallituksen kapitalistisen luonteen vuoksi, ovat pienimmätkin myönnytykset "vallankumoukselliseIle puolustuskannalle" luvattomia.

Vallankumoukselliseen sotaan, joka todella tekee oikeutetuksi vallankumouksellisen puolustuskannan, tietoinen proletariaatti voi suostua vain sillä ehdolla, että: a) valta siirtyy proletariaatin ja sitä Iähellä olevien talonpoikaiston köyhimpien kerrosten käsiin; b) kieltäydytään kaikista aIuevaltauksista teoissa eikä sanoissa; c) tehdään todella täydellinen ero kaikista päaoman eduista.

Koska vallankumouksellisen puolustuskannan joukkoedustajien laajat kerrokset ovat epäilemättä rehellisiä ja tunnustavat sodan vain välttämättömyyden pakosta eivätkä valtauksien vuoksi ja koska porvaristo pettää niitä, pitää niille selittää erikoisen seikkaperäisesti, herkeämättömästi ja kärsivallisesti niiden virhe, selittää niille pääoman ja imperialistisen sodan välinen erottamaton yhteys, todistaa niille, että sodan lopettaminen todella demokraattiseen, ei vakivaltaiseen rauhaan on mahdotonta ilman pääoman kukistamista.

Tämän näkökannan mahdollisimman laajan propagoinnin järjestäminen kenttäarmeijassa.

"Veljeily."



2.

Nykyhetken omalaatuisuutena Venäjällä on siirtyminen vallankumouksen ensimmäisestä vaiheesta, joka antoi vallan porvaristolle proletariaatin riittämättömän tietoisuuden ja järjestyneisyyden vuoksi, sen toiseen vaiheeseen, jonka täytyy antaa valta proletariaatin ja talonpoikaiston köyhimpien kerrosten käsiin.

Tätä siirtymistä luonnehtii toisaalta mitä laajin legaalisuus (Venäjä on nykyään vapain maa maailman kaikista sotaakäyvistä maista) ja toisaalta joukkoihin kohdistuvan väkivallan puuttuminen sekä lopuksi niiden herkkäuskoisen luottavainen suhtautuminen kapitalistien, noiden rauhan ja sosialismin pahimpien vihollisten, hallitukseen.

Tämä omalaatuisuus vaatii meiltä taitoa sopeutua niihin erikoisiin olosuhteisiin, joissa puoluetyötä täytyy tehdä proletariaatin ennenkuulumattoman laajojen, poliittiseen elämään juuri heränneiden joukkojen keskuudessa.



3.

Ei mitään tukea väliaikaiselle hallitukselle, sen kaikkien lupausten, varsinkin aluevaltauksista kieltäytymistä koskevien lupausten täydellisen valheellisuuden selittäminen. Sellaisen sallimattoman ja harhakäsityksiä kylvävän "vaatimuksen" asemesta, että tämä hallitus, kapitalistien hallitus, lakkaisi olemasta imperialistinen, tämän hallituksen paljastaminen.



4.

Sen tosiasian tunnustaminen, että useimmissa työläisten edustajain Neuvostoja meidän puolueemme on vähemmistönä ja toistaiseksi heikkona vähemmistönä siihen liittoutumaan verraten, jonka käsittää kaikki porvariston vaikutuksen alaisiksi antautuneet ja sen vaikutusta proletariaattiin levittävät pikkuporvarilliset opportunistiset ainekset kansansosialisteista ja sosialistivallankumouksellisista alkaen aina Organisaatiokomiteaan (Tshheidze, Tsereteli ym.), Stekloviin ym. ym. saakka.

Sen selittäminen joukoille, että työläisten edustajain neuvostot ovat ainoa mahdollinen vallankumoushallituksen muoto ja että siksi meidän tehtävänämme, niin kauan kuin tämä hallitus antautuu porvariston vaikutuksen alaiseksi, voi olla vain niiden taktiikan virheellisyyksien kärsivällinen, järjestelmällinen ja herkeämätön selittäminen ottaen Siinä erikoisesti huomioon joukkojen käytännölliset tarpeet.

Niin kauan kuin olemme vähemmistönä, me arvostelemme ja selitämme virheitä julistaen samalla välttämättömäksi koko valtiovallan siirtymisen työläisten edustajain Neuvostoille, että joukot kokemuksen kautta vapautuisivat virheistään.

5.

Ei parlamentaarinen tasavalta - palaaminen siihen työläisten edustajain Neuvostoista olisi askel taaksepäin-, vaan työläisten, batrakkien ja talonpoikien edustajain Neuvostojen tasavalta koko maassa, alhaalta ylös asti.

Poliisin, armeijan ja virkamiehistön poistaminen. [ Ts. Kansan yleinen aseistaminen vakinaisen armeijan asemesta.]

Kaikki virkamiehet valinnallisiksi ja milloin hyvänsä erotettaviksi; heidän palkkansa ei saa olla hyvän työmiehen keskipalkkaa suurempi.



6.

Agraariohjelmassa painopisteen siirtäminen batrakkien edustajien neuvostoihin.

Kaikkien tilanherrain maiden konfiskointi.

Kaikkien maiden kansallistaminen koko valtakunnassa, batrakkien ja talonpoikien edustajain paikallisten Neuvostojen määräysvalta maahan. Edustajain Neuvostojen muodostaminen talonpoikaisköyhälistön edustajista. Mallitalouden muodostaminen jokaisesta suurkartanosta (kooltaan noin 100-900 desj. paikallisista ja muista olosuhteista riippuen sekä paikallisten laitosten määrittelyn mukaisesti) batrakkien edustajain valvonnan alaisena ja yhteiskunnan laskuun.



7.

Maan kaikkien pankkien viipymätön yhdistäminen yhdeksi yleiskansalliseksi pankiksi ja sen alistaminen työläisten edustajain Neuvostojen valvontaan.



8.

Välittömänä tehtävänämme ei ole sosialismin "voimaan saattaminen", vaan ainoastaan yhteiskunnallisen tuotannon ja tuotteiden jakelun viipymätön alistaminen työläisten edustajain Neuvostojen valvontaan.

9.

Puoluetehtävät:

a) pidettävä viipymättä puolueen edustajakokous;
b) puolueen ohjelman muuttaminen, tärkeintä:

1) imperialismista ja imperialistisesta sodasta,
2) suhtautumisesta valtioon ja meidän "kommuunivaltiota" [ Toisin sanoen sellaista valtiota, jonka esikuvana on Pariisin Kommunni ] -vaatimuksemme,
3) vanhentuneen minimiohjelman korjaaminen;

c) puolueen nimen muuttaminen [ „Sosialidemokratian“ asemesta, jonka viralliset johtavat ovat kaikkialla mailmassa pettäneet sosialismin ja siirtyneet porvariston puolelle („puolustuskantalaiset“ ja horjuvat „kautskylaiset“), puoluemme nimeksi on otettava Kommunistinen puolue. ]



10.

Internationalen uusiminen.

Aloite vallankumouksellisen Internationalen, sosialishovinisteja ja keskustaa

[ „Keskustaksi“ nimitetään kansainvälisessä sosialidemokratiassa virtausta, joka horjuu šovinistien (= puolustuskantalaisten“) ja internationalistien vällilä, nimittän: Katsky ja kumpp. Saksassa, Longuet ja kumpp. Ranskassa, Tšheidze ja kumpp. Venäjällä, Turati ja kumpp. Italiassa, MacDonald ja kumpp. Englannissa jne. ]

vastaan suunnatun Internationalen, luomisessa.

Jotta lukija ymmärtäisi, miksi minun piti korostaa erityisesti tunnollisten vasta väittäjien „tapausta“ harvinaisena poikkeuksena, pyydän, vartaamaan näihin teeseihin seuraavaa herra Goldenbergin vastaväitettä: Lenin „on nostanut kansalaissodan lipun vallankumouksellisen demokratian keskuudessa“ (siteerattu herra Plehanovin „Jedinstvon“ [Yhtenäisyys] 5. numerosta).

Eike olekin „helmi“?

Minä kirjoitan, luen ja selitän: „koska vallankumouksellisen puolustuskannan joukkoedustajien laajat kerrokset ovat epäilemättä rehellisiä... ja koska porvaristo pettää niitä, niille pitää selittää erikoisen seikkaperäisesti, sitjeästi ja kärsivällisesti niiden virhettä...“

Mutta porvaristoon kuuluvat ja itseään sosialidemokraateiksi nimittävät herrat, jotka eivät kuulu enempää puolistuskannalla oleviin laajoihin kerroksiin kuin tämän kannan joukkoedustajiinkaan, puhuvat vakavissaan mielipiteistäni ja tulkitsevat ne näin: on nostanut (!) kansalaissodan lipun (!)“ (kansalaissodasta ei teeseissä ole sanaakaan eikä siitä mainittu sanallakaan selostuksessa!) „vallankumouksellisen demokratian keskuudessa (!!) ...“

Mitä tämä on ? Missä suhteessa se eroaa progromiagitaatiosta ? „Russkaja Voljasta“ ? [ Venäläinen Tahto ]

Minä kirjoitan, luen ja selitän: „Työläisten edustajien neuvostot ovat ainoa mahdollinen vallankumoushallituksen muoto ja siksi meidän tehtävänämme voi alla vain niiden taktiikan virheellisyyksien kärsivällinen, sitkeä ja järjestelmällinen sellittäminen ottaen siinä erikoisesti huomioon joukkojen käytännölliset tarpeet...“

Mutta tietynlaiset vastaväittäjät tulkitsevat mielipiteeni kehotukseksi „kansalaissotaan vallankumousellisen demokratian keskuudessa“ !!

Minä hykkäsin väliaikasen hallituksen kimppuun sen vuoksi, koska se ei ole määrännyt pikaista eikä yleensä mitään perustavan kokouksen koollekutsumisen määräaikaa, vaan on yrittänyt selviytyä asiasta lupaiksilla. Minä todistelin, että ilman työläisten ja sotilaiden edustajien neuvostoja ei perustavan kokouksen koollekutsuminen ole taattu eikä sen onnistuminen mahdollista.

Minun kontolleni pannaan mielipide, että minä muka vastustan perustavan kokouksen pikaista koollekutsumista !!

Sanoisin sitä „houre“-puheeksi, ellei poliittinen taistelu vuosi kymmenien mittaan olisi opettanut minua pitämään vastaväittäjien tunnollisuutta harvinaisena poikkeuksena.

Herra Plehanov sanoi lehdessään puhettani „houreiseksi“. Mainiota, herra Plehanov ! Mutta katsokaahan kuinka kömpelö, taitamaton ja hoksaamaton te olette väittelyssänne. Jos minä pidin kaksi tuntia kestäneen hourepuheen, niin kuinka sadat kuuntelijat sietivät „houretta“ ? Edelleen. Miksi teidän sanomalehtenne on omistanut kokonaisen palstan „houreen“ selostukselle ? Ristiriitaista, kerrassaan ristiriitaista.

On tietysti paljon helpompi huutaa, manata, kirkua kuin yritää kertoa, selittää ja palauttaa mieleen, mitä Marx ja Engels sanoivat vuosina 1871, 1872 ja 1875 Pariisin Kommuunin kokemuksesta ja siitä, minkälaista valtiota proletariaatti tarvitsee.

Entinen marxilainen hra Plehanov ei kaiketi halua muistella marxilaisuutta.

Siteerasin Rosa Luxemburg sanoja, joka elokuun 4. pnä 1914 [ sosialidemokraattinen ryhmä – viiden miljardin sotalainan myöntämistä keisarihallitukselle – se osoitti tukevansa Vilhelm II:n imperialistista politiikkaa ] nimitti Saksan sosialidemokraatiaa „löyhkääväksi ruumiiksi“. Mutta herrat Plehanovit, Goldenbergit ja kumpp. „loukkautuvat … „ kenen puolesta ? - saksalaisten sovinistien puolesta, joita sanotaan šovinisteiksi !

Poloiset venäläiset sosiaališovinistit, jotka ovat sosialisteja sanoissa, mutta šovinisteja teoissa, ovat puhuneet itsensä pussiin.

Pravda – lehden 26. n:ossa