SUOMEKSI

"Lenin - elämä ja toiminta"

 

 

"Friedrich Engels"

Kirioitettu syksyllä 1895

»Rabotnik» n:o 1-2; 1896

Teokset, 2. osa, s. 1-13

Mitä on tehtävä ?

1902

 

 

Kirje tovereillemme organisaatiotehtävistämme (1904)

 

 

 

Marxilaisuus ja revisionismi

1908

 

 

 

 

Karl Marxin opin historialliset kohtalot

1. maaliskuuta 1913

 

 

 

 

 

 

Marxilaisuuden kolme lähdettä ja kolme perusosaa

( 10 : osaa ) OSA 5, sivut 13 - 18

maaliskuu 1913

 

 

AUGUST BEBEL

1913

 

 

 

 

MARXILAISUUS JA REFORMISMI

 

12. syyskuuta 1913

 

 

 

Dialektiikasta

1915

 

 

 

 

 

Proletaarisen vallankumouksen sotilaallinen ohjelma

 Kirjoitettu: syyskuussa 1916.

 

 

 

 

 

 

 

PROLETARIAATIN TEHTÄVISTÄ NYKY VALLANKUMOUKSESSA

Kirjoitettu 4. ja 5. huhtikuuta 1917

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtio ja vallankumous

syyskuu 1917

 

 

 

 

 

Syrjäisen neuvoja

Kirjoitettu 8. (21.) lokakuuta 1917

 

 

 

Kirje Keskuskomitean Jäsenille

kirjoitettu 24. lokakuuta (6. marraskuuta) 1917

 

 

 

Venejän kansalaisille !

Pietarin työläisten ja sotilaiden edustajain neuvoston istunto

25. Lokakuuta (7. Marraskuuta) 1917

 

 

 

Proletariaatin vallankumous ja luopio Kautsky

1918

 

 

 

'Demokratiasta' ja diktatuurista

Moskova  23.12.1918

 

 

 

 

Valtiosta

Luento Sverdlovin yliopistossa 11. heinäkuuta 1919

 

 

 

 

 

 


KOMMUNISTISEEN INTERNATIONAALIIN

 

2. Kongressia varten laaditut teesit

 

* * *


HYVÄKSYMISEN EHDOT

20. heinäkuuta 1920

 

 

 

Kommunistisen Internationaalin 3. Kongressi

22. Kesäkuuta - 12. Heinäkuuta 1921 - Moskavessa

 

 

 

VALLANKUMOUKSESTAMME

(N. SUHANOVIN KIRJOITELMIEN JOHDOSTA)

16. ja 17. tammikuuta 1923

 

 

 

 

 

 

 

englanti

On the revolution of the Finnish workers -1918

saksan kielellä

Lenin über die Revolution in Finnland - 1918

 

 

Lenin

- suomalaisten muistelmissa

 

T. LEHEN

Lenin Kominternissa


Leninin olen nähnyt muutaman kerran, mutta vain suurissa kokouksissa puhujakorokkeella tai mielenosoituskulkuetta vastaanottamassa.
Tästä syystä ei minulta voi syntyä hänestä mitään "lähikuvaa".
Havaintoni eivät poikkea oleellisesti tuhansien ja satojen
tuhansien ihmisten havainnoista.
Kominternin toisen kongressin avajaisistunnossa, joka vuonna
1920 pidettiin Taurian palatsissa silloisessa Pietarissa, sain olla
todistamassa, millaisen tavattoman voimakkaan vaikutuksen Leninin näkeminen ja kuuleminen teki kaikilta maailman ääriltä saapuneihin työväenliikkeen ja kansallisten vapausliikkeiden edustajiin.
Joskus on vastaavanlaisissa tilaisuuksissa hiipinyt mieleen vaikutelma, että ns. myrskyisissä suosionosoituksissa on jotakin suunnitelmallisuutta ja onttoa seremoniaa. Siitä lämpimästä vastaanotosta, jonka Lenin sai yleisön eteen ilmestyttyään, oli kaikki "masinointi" kaukana.
Voimakkaasti innostustaan osoittaneen yleisön hillitseminen ei
ollut helppoa. Aikansa tuota äänekästä menoa tyynesti siedettyään
Lenin alkoi ilmeillään ja eleillään osoittaa kärsimättömyyden merkkejä.
Mutta kun myrsky ei sittenkään ottanut vaimentuakseen, tempasi hän esiin hyvin suurikokoisen taskukellon havainnolliseksi muistutukseksi siitä, että aika rientää ja että nyt saa vihdoinkin riittää. Se auttoi. Ja niin meluisasti kuin kongressiyleisö oli vastikään osoittanut suosiotaan, yhtä hiirenhiljaa se kuunteli alusta loppuun Leninin laajan alustuksen maailmantilanteesta ja kansainvälisen työväenliikkeen kehityksen näköaloista. Tätä aktiivisesti tarkkaavaa hiljaisuutta, jonka vain puheen tietyissä kohokohdissa ilmoille purkautuneet suosionosoitukset keskeyttivät, jatkui vielä kaiken senkin ajan, kun venäjäksi pidetty puhe käännettiin ensin
saksaksi, sitten ranskaksi, englanniksi ja italiaksi.
Unohtumaton elämys jokaiselle läsnäolleelIe oli puhe, jonka
Lenin piti Kominternin neljännessä kongressissa vuonna 1922.
Sairaudestaan huolimatta hän oli erinomaisessa vireessä. Moitteettomalla saksan kielellä pidetystä selkeästä puheesta ulkomaalaiset edustajat saivat havainnollisen yleiskuvan neuvostomaan taloudellisista ongelmista. Erityisesti on mieleeni jäänyt se luonteva ja rauhallinen tapa, jolla Lenin puhui monen mielestä nykyisinkin niin kiusalliselta tuntuvasta aiheesta kuin per ä ä n t y m i s e s t ä.
Myönnettyään neuvostovaltiossa vastikään suoritetun siirtymisen sotakommunismin pakkotaloudesta ns.vuuteen talouspolitiikkaan perääntymiseksi hän lausui käsityksenään, että kapitalististenkiri maiden kommunististen puolueiden pitäisi toimintansa suuntaviivoja laatiessaanaina ottaa kaiken muun ohella huomioon perään" tymisenkin mahdollisuus ja perääntymistien turvaamisen tarpeellisuus.
Se oli kieltämättä viisas ja hyödyllinen neuvo. Lenin uskalsi
sanoa omaakin perääntymistä peräantymiseksi. Sellaista rohkeutta, kuten tiedetään, ei ole annettu kaikille.
Leniniä ei voida syyttää taipumuksesta ajattelun monopolisoimiseen.
Hän jos kuka pyrki aina ja kaikenlaisista asioista neuvottelemaan työtovereidensa kanssa ja luotti kansanjoukkojen luovaan aloitteellisuuteen. Mutta hänen ylivoimaisesta kaukonäköisyydestään, nopeaälyisyydestään ja työkyvystään johtui, että hän säännöllisesti joutui ensimmäisenä esittämään selkeät, varmat ja kestävät vastaukset kysymyksiin, jotka suuren vallankumouksellisen taistelun ja Iuomistyön kulloisessakin vaiheessa kansan mieltä eniteri askarruttivat. Myöhempien' tapahtumien valossa on usein joutunut kysymään itseltään, eikö Lenin tässä suhteessa tullut vastoin tahtoaan "hemmotelleeksi" kanssaihmisiään, säästäneeksi näiltä liiaksi. sitä päänvaivaa, joka olisi heidän muutoin ollut itsensä
kärsittävä.

 

* * *

ANTON HUOTARI

Pieni muistelmapiirre Lenmistä

Sopimus jonka allehirioittamistiloisuutta Huotari muistelee, oli Neuvosto-Venäjän ja Suomen sosialistisen tasavallan välillä
maaliskuussa 1918 solmittu valtiosopimus.
Näiden rivien kirjoittaja sattui, näkemään, kun mainittu sopimuskirja lopullisesti allekirjoitettiin maaliskuun 1 pnä 1918 Pietarissa Smolnan opistossa. Oskari Tokoi sai pitkät ajat odotella paperisalkkuineen odotussalissa. ennen kuin Lenin tuli. Viimemainitulla oli nähtävästi niihin aikoihin paljon työtä. Ei hän joutanut paperia kovin tarkkaan lukemaan - sen sisältö olikin hänelle ennakolta tuttu. Nähtävästi silmäsi hän vain tärkeimmät paikat, ja sitten nimi ja sinetti alle. Asia oli hänen puolestaan selvä, sen mukana Petsamo Suomelle luvattu. Muitakin nimiä kyllä paperiin tuli, mutta Leninin oli tärkein. Suomalaisten puolesta pani samassa tilaisuudessa nimensä alle Takoi ja vahvisti sen omatekoisella, puusta vuollulla sinetillä - oikea sinetti oli unohtunut kiireessä Helsinkiin ja Pietarista ei saanut uutta. Allekirjoituksen jälkeen tapahtui kädenlyönti hyvästiksi, ja tuo punertavapartainen, hieman etukumara mies meni. Hänellä ei ollut niihin aikoihin liikoja hetkiä tuhlattavana. Häntä tarvittiin kaikkialle, sillä vallan pohja ei ollut vielä varma. Mutta niin pysyväksi hänen valtansa tuli, että kun kolmatta vuotta myöhemmin käytiin rauhanneuvotteluja, voitiin Suomen puolelta Petsamon alueen vaatimuksissa vedota mm. tähän sopimukseen, jonka asiakirjat allekirjoitettiin edelläkuvatulla tavalla.

* * *

 

Kuinka kuljetin Leninin rajan yli ?

Huugo Jalava

* * *

Ensimmäinen käyntini Smolnassa

K. G. Idman (suomalainen diplomaatti)

* * *

Lenin ja ensimmäinen sosialististen tasavaltain välinen sopimus

Edvard Gylling (taloustieteililä ja Suomen työväenliikkeen johtohenkilö)

* * *

 

 

Proletariaatin vallankumouksen Suomessa - 1918

(englanti ja saksa)

 

Lenin ja Stalin Suomen metsissä

Lenin -Turku - Suomi
Huhtikuu 1917 Lenin palasi Pietariin kautta Suomen kaupunkien Tornion, Tampereella ja Riihimäellä.

Suomen vallankumous 1918

kuvina

 


Neuvostohallituksen asetus Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta.

Lenin vieraili Suomessa usein viime vuosisadan alussa ja piileskeli Helsingissä Venäjän väliaikaista hallitusta pari kuukautta vuonna 1917. Leninin johtama lokakuun vallankumous avasi tien suomalaisille irtaantua Venäjän imperiumista. Hän otti useasti kantaa Suomen tilanteeseen ja ilmaisi Suomen itsenäisyyden olevan mahdollista bolshevikkien päästessä valtaan. Leninin johtama Neuvostohallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä maailmassa 31.12.1917, jonka jälkeen myös muut valtiot tunnustivat sen.

Lenin-Museo

 

 

 

 

 

 

 

ALBANIAN

ARABIC

ARMENIAN

AZERBAIJANI

CHINESE

DANISH

DUTCH

FARSI

FINNISH

 

Lenin

SUOMEKSI